Yksittäisen lähteen suhteellinen merkitys riippuu siitä, kuinka paljon tiettyä epäpuhtautta se päästää, kuinka vaarallisia päästöt ovat, kuinka lähellä päästölähdettä asukkaat ovat ja kuinka tehokkaasti ilmanvaihtojärjestelmä (yleinen tai paikallinen) pystyy poistamaan epäpuhtauden. Joissakin tapauksissa merkittäviä tekijöitä ovat esimerkiksi lähteen ikä ja huoltohistoria.
Sisäilman saastumisen lähteitä voivat olla:
Rakennuspaikka tai sijainti:Rakennuksen sijainnilla voi olla vaikutusta sisäilman epäpuhtauksiin. Valtatiet tai vilkkaat väylät voivat olla hiukkasten ja muiden epäpuhtauksien lähteitä lähellä olevissa rakennuksissa. Rakennukset, jotka sijaitsevat maalla, jota aiemmin käytettiin teollisuudessa tai jossa pohjaveden pinta on korkea, voivat johtaa veden tai kemiallisten epäpuhtauksien huuhtoutumiseen rakennukseen.
Rakennussuunnittelu: Suunnittelu- ja rakennusvirheet voivat vaikuttaa sisäilman saastumiseen. Huonot perustukset, katot, julkisivut sekä ikkuna- ja oviaukot voivat päästää epäpuhtauksia tai vettä sisään. Ulkoilmanottoaukot, jotka on sijoitettu lähelle lähteitä, joista epäpuhtaudet imeytyvät takaisin rakennukseen (esim. tyhjäkäynnillä olevat ajoneuvot, palamistuotteet, jäteastiat jne.) tai joista rakennuksen pakokaasut palaavat rakennukseen, voivat olla jatkuva epäpuhtauksien lähde. Useiden vuokralaisten rakennukset saattavat tarvita arviointia sen varmistamiseksi, että yhden vuokralaisen päästöt eivät vaikuta haitallisesti toiseen vuokralaiseen.
Rakennusjärjestelmien suunnittelu ja kunnossapito: Kun LVI-järjestelmä ei jostain syystä toimi kunnolla, rakennus joutuu usein alipaineeseen. Tällaisissa tapauksissa sisään voi päästä ulkoisia epäpuhtauksia, kuten hiukkasia, ajoneuvojen pakokaasuja, kosteaa ilmaa, pysäköintihallin epäpuhtauksia jne.
Myöskään tiloja uudelleen suunniteltaessa tai remontoitaessa LVI-järjestelmää ei välttämättä päivitetä muutosten mukaiseksi. Esimerkiksi rakennuksen yksi kerros, jossa sijaitsi tietokonepalveluita, voidaan remontoida toimistokäyttöön. LVI-järjestelmää on muutettava toimistotyöntekijöiden työssäolon mukaan (eli lämpötilaa, suhteellista kosteutta ja ilmavirtausta on muutettava).
Remonttitoimet: Maalaus- ja muiden remonttitöiden aikana pöly tai muut rakennusmateriaalien sivutuotteet ovat epäpuhtauksien lähteitä, jotka voivat kiertää rakennuksessa. Eristäminen esteillä ja tehostettu ilmanvaihto epäpuhtauksien laimentamiseksi ja poistamiseksi on suositeltavaa.
Paikallinen poistoilmanvaihto: Keittiöt, laboratoriot, huoltopajat, pysäköintihallit, kauneus- ja kynsistudiot, wc-tilat, roskahuoneet, likaiset kodinhoitohuoneet, pukuhuoneet, kopiohuoneet ja muut erikoisalueet voivat olla epäpuhtauksien lähteitä, jos niissä ei ole riittävää kohdepoistoa.
Rakennusmateriaalit: Häiritsevä lämmöneristys tai ruiskutettu akustiikkamateriaali tai märät tai kosteat rakennepinnat (esim. seinät, katot) tai ei-rakenteelliset pinnat (esim. matot, verhot) voivat lisätä sisäilman saastumista.
Rakennuksen kalusteet: Tietyistä prässätystä puusta valmistetut kaapistot tai huonekalut voivat vapauttaa epäpuhtauksia sisäilmaan.
Rakennuksen kunnossapito: Työntekijät alueilla, joilla käytetään torjunta-aineita, puhdistusaineita tai henkilökohtaisen hygienian tuotteita, voivat altistua epäpuhtauksille. Puhdistettujen mattojen kuivuminen ilman aktiivista tuuletusta voi edistää mikrobien kasvua.
Asukkaiden toiminta:Rakennusten käyttäjät voivat olla sisäilman epäpuhtauksien lähteitä; tällaisia epäpuhtauksia ovat hajuvedet tai kölninvedet.
Julkaisun aika: 04.07.2022