Terveysvaikutukset
Huonon sisäilman laadun oireet vaihtelevat epäpuhtauden tyypistä riippuen. Ne voidaan helposti sekoittaa muiden sairauksien, kuten allergioiden, stressin, vilustumisen ja influenssan, oireisiin. Yleinen vihje on, että ihmiset tuntevat olonsa sairaiksi rakennuksen sisällä ollessaan, ja oireet häviävät pian rakennuksesta poistumisen jälkeen tai kun he ovat poissa rakennuksesta jonkin aikaa (kuten viikonloppuisin tai lomalla). Terveys- tai oirekyselyitä, kuten liitteessä D olevaa, on käytetty apuna sisäilman laatuongelmien selvittämiseen. Rakennusten omistajien ja käyttäjien kyvyttömyys reagoida nopeasti ja tehokkaasti sisäilman laatuongelmiin voi johtaa lukuisiin haitallisiin terveysseurauksiin. Sisäilman epäpuhtauksien terveysvaikutuksia voi ilmetä pian altistumisen jälkeen tai mahdollisesti vuosia myöhemmin (8, 9, 10). Oireita voivat olla silmien, nenän ja kurkun ärsytys; päänsärky; huimaus; ihottumat; sekä lihaskipu ja väsymys (11, 12, 13, 14). Huonoon sisäilman laatuun liittyviä sairauksia ovat astma ja yliherkkyyskeuhkokuume (11, 13). Spesifinen epäpuhtaus, altistumisen pitoisuus sekä altistumisen tiheys ja kesto ovat kaikki tärkeitä tekijöitä huonon sisäilman laadun aiheuttamien terveysvaikutusten tyypissä ja vakavuudessa. Ikä ja aiemmin esiintyneet sairaudet, kuten astma ja allergiat, voivat myös vaikuttaa vaikutusten vakavuuteen. Sisäilman epäpuhtauksien pitkäaikaisia vaikutuksia voivat olla hengityselinsairaudet, sydänsairaudet ja syöpä, jotka kaikki voivat olla vakavasti toimintakyvyttömiä tai jopa kuolemaan johtavia (8, 11, 13).
Tutkimukset ovat yhdistäneet rakennusten kosteuden merkittäviin terveysvaikutuksiin. Lukuisat bakteeri- ja sienilajit, erityisesti rihmasienet (home), voivat merkittävästi vaikuttaa sisäilman saastumiseen (4, 15–20). Aina kun työpaikoilla on riittävästi kosteutta, nämä mikrobit voivat kasvaa ja vaikuttaa työntekijöiden terveyteen monin tavoin. Työntekijöille voi kehittyä hengitystieoireita, allergioita tai astmaa (8). Astma, yskä, hengityksen vinkuminen, hengenahdistus, poskionteloiden tukkoisuus, aivastelu, nenän tukkoisuus ja poskiontelotulehdus on kaikki yhdistetty sisätilojen kosteuteen lukuisissa tutkimuksissa (21–23). Astmaa sekä aiheuttaa että pahentaa rakennusten kosteus. Tehokkain tapa ehkäistä tai minimoida haitallisia terveysvaikutuksia on selvittää työpaikan jatkuvan kosteuden lähteet ja poistaa ne. Lisätietoja homeongelmien ehkäisemisestä löytyy OSHA:n julkaisusta ”Preventing Mold-Related Problems in the Indoor Workplace” (17). Muut ympäristötekijät, kuten huono valaistus, stressi, melu ja lämpötilan aiheuttama epämukavuus, voivat aiheuttaa tai myötävaikuttaa näihin terveysvaikutuksiin (8).
Julkaisun aika: 12.7.2022